Hattumaniaa

Jos talvesta pitää keksiä jotain hyvää, niin ainakin se on erilaisten hattujen juhlaa. Hatut pipoista huopahattuihin eivät yleensä ihmeitä maksa, ja näppärämpi tekee niitä itsekin. Omaan käteeni kutimet eivät valitettavasti oikein istu (kiitos peruskoulun käsityönopetuksen), mutta onneksi alennusmyynnit alkavat tähän aikaan vuodesta jo pursuta erilaisia hattuja.

  (hattujen kanssa voi myös poseerata erityisen eteerisesti)


Talvella ihmiset kadulla näyttävät peruksenaan tylsiltä. Meillä kaikilla (köyhillä, that is) on noin yksi-kaksi takkia joita tulipalopakkasilla (n. 9kk vuodesta) voi pitää, ja vaatteiden variointi jääkin lähinnä takin alla olevan asun varaan. Kuitenkin liikumme suurimman osan ajasta ulkona, jossa kukaan ei pääse ihastelemaan huolella kasattua asukokonaisuutta toppatakin alla. Oh the tragedy of it all!

Tähän varioinninkaipuuseen auttavat hatut.

Erilaiset hatut tekevät yhdestä ja samasta takkilookista täysin erilaisen. Myös huivien yhdistely hattuihin muuttaa koko asun ilmettä radikaalisti.


Olitpa lähdössä lumisotaan tai kaupunkia mafiosona valloittamaan, ovat hatut köyhän ystävä. Suurta osaa niistä voi pitää ympäri vuoden, eivätkä esimerkiksi huopahatut juurikaan kulu vuosien myötä. Siinä missä takkini ovat usein kirpputorilöytöjä, olen hatut tupannut ostamaan uusina (tällöin ne eivät yleensä tuo mukanaan esimerkiksi pieniä päänahan syöviä eläimiä). Onnea alelaarien penkomiseen!